arvot/kunaamuisintekeemielenilukeapaperinensanomalehti.txt
2005-04-04
Kun aamuisin tekee mieleni lukea paperinen sanomalehti
En taaskaan saanut aamupalaseurakseni postiluukusta aamuisin tupsahtavaa sanomalehteä uutisineen ja muine juttuineen. Melkein joka aamu huomaan yhä odottavani aamujaossa yksityiseen käyttööni tulevaa paperinippua teksteineen ja kuvineen - siis sanomalehteä -, sillä parhaina aikoina olen tilannut yhtä aikaa kahtakin sanomalehteä aamuseurakseni. Nyt ei mikään sanomalehtitilaukseni ole ollut voimassa kuukausiin. Uutisia saan muualtakin, mutta tavaksi tulleen ja nostalgiaa herättävän aamuisen paperilehden lukutunnelman hankin nykyisin lukemalla harvakseltaan saamiani lehtiä uudelleen ja ajattelemalla tarkemmin, mitä luen.
Pieniin lehdenlukuiloihinikin sisältyy arvoristiriitoja. Esimerkiksi ilmaiseksi kaksi kertaa viikossa postiluukustani luikahtava Tamperelainen sisältää paikallisuutisten ja minua kiinnostavien mainosten lisäksi paljon roinamainontaa. Lisää mainoksia saan Tamperelaisen kanssa samassa jaossa, sillä juuri Tamperelaisen sisältämien täkäläisten uutisten ja tapahtumatietojen vuoksi joudun sallimaan muidenkin mainosten jaon kotiini. Tarpeettomien irtomainosten kierrättäminen postiluukkuni kautta sisäpihamme paperinkeräyssäiliöön on tuhlausta. Tamperelaisen sivukoko on sentään juuri kaksinkertaistunut, joten minun on entistä helpompi kääriä vähäiset kompostoitavat jätteeni sen sivuihin.
Perjantaisin postiluukustani tupsahtaa viikonloppulukemistokseni planeetan paikallislehti Vihreä lanka. Omatuntoni kolkuttelee yleensä sitä lukiessani. Niin nytkin. Etiikka kuuluu arkipäivään (s. 16), toteaa tänäänkin viime perjantain Vihreä lanka ja muistuttaa, että Onnellinen perhe elää vähemmällä (s. 17). Kummankin artikkelin perimmäisenä sanomana tarttuu mieleeni huoli siitä, miten me ihmiset voimme elää hyvää elämää niin, että suojelemme samalla maapalloa ja otamme sen tulevaisuuden huomioon arkisissa valinnoissamme ja teoissamme.
Mietin, miten noiden edellä mainittujen artikkeleiden sanoma sointuu yhteen minun elämäntapani ja arvomaailmani kanssa. Minähän olen vain lievästi onnellinen osa-aikaerakko. Tulen kyllä muuten toimeen vähällä, mutta velanmaksukykyni ontuu ja kukkarossani on puuttuvan palkan kokoinen reikä. Yritän hälventää syyllisyydentunnettani - tosin tuloksetta - muistuttamalla itselleni, että en ole tahallani nykyisessä elämäntilanteessani. Hyvän elämän eläminen vaatii tässä tilanteessa vahvaa tahtoa.
Tahdon toteuttaa vihreitä arvojani ja vahvistaa kotiseudun eväin elämisen elämäntapaani sekä noudattaa maailmankansalaisen ympäristöetiikkaa. Eettisesti kestävä elämäntapa ei silti ole toteuttajan näkökulmasta helppoa. Mietin esimerkiksi sitä, miten ja mitä hankin lähialueelta tai kauempaa, kun rahani eivät riitä juuri mihinkään. En minä läheskään aina pysty parhaitten arvojeni mukaiseen toimintaan, vaan joudun tyytymään kompromisseihin. Yritän kärsivällisesti ja sitkeästi parantaa elämäntapaani sellaiseksi kuin tahdon.
09:18 - /arvot
